Hevonen suomalaisessa jouluperinteessä
- Posted In : Lehti , hevonen, hevosenomistaja, joulu, jouluperinne, SHKL, suomalaiset jouluperinteet, tapaninajelu, tapaninpäivä
- 0 : comment
Kuva yllä: ”Kalle Luostarinen ruokkimassa hevosta jouluna Savonrannassa.” Kynttilä koristaa hevosenkin jouluateriaa. Kuva: Pekka Kyytinen 1952 (Finna.fi)
Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 6/25. Lataa tästä pdf
Hevosen merkittävä rooli Suomen historiassa on kiistaton. Eläimet ja etenkin hevoset näyttäytyvät myös joulunviettoperinteissä – ja erityisesti tapaninpäivässä, joka tunnetaan aivan erityisesti hevosten ja hevosmiesten juhlapäivänä. Vuosi sitten Hevosenomistaja-lehden joulunumerossa 4/24 (painettu) tutustuimme hevosiin suomalaisissa joululauluissa. Nyt huomio kiinnittyy erityisesti hevosen rooliin suomalaisissa jouluperinteissä. Kuten arvata saattaa, hevonen on mukana monessa.
Hevoset, ponit ja muut eläimet ovat ehdottomia vetonauloja tapahtumissa aina, mutta erityisesti joulun alla. Vaikkei hevosiin olisi muuta kosketuspintaa, suomalaiset yhdistävät hevosen vahvasti jouluperinteisiin. Eikä ihme!
Hevonen tuo joulun – kirjaimellisesti
Kuusenhaku on suomalaiseen jouluun vahvasti liittyvä perinne. Metsänomistaja voi pitää kuusen etsintä-, valinta-, kaatamis- ja kuljetusprosessia tärkeää osana jouluun valmistautumistaan, ja sopivan yksilön valinta voi alkaa jo kesäaikaan. Aikoinaan hevonen oli pääasiallinen kulku- ja kuljetusapu aivan kaikessa kulkemisessa, niinpä myös kuusenhaku sekä vaikkapa lahjaostokset hoidettiin hevosella.
Vaikka nykypäivänä kuusi haettaisiin kotiin marketista tai muoviversio varastosta vintiltä, moni hevosenomistaja vie havuja talliin ja tarhoihin hevosten iloksi sekä tunnelmaa luomaan. Havun tuoksu liittyykin vahvasti suomalaiseen jouluun.
Jouluaaton sekä etenkin tapaninpäivän porukkamaastoratsastukset ja ajelut ovat monessa paikkaa muodostuneet nykyajan jouluperinteiksi. Toisaalta yksi nykyaikainen käytännöllinen tapa monessa tallissa on hevosten rokottaminen juuri joulun alla. Tämä antaa tunnolliselle hoitoväelle ”luvan” pitää hevosillakin muutaman päivän vapaata ilman tunnontuskia liikuttamatta jääneistä hevosista.
Tallin siivous ja koristaminen jouluksi kuuluvat monen hevosenomistajan ja tallinpitäjän jouluperinteisiin siinä missä omassakin kodissa tehtävät valmistelut. Vaikka hevosen rooli yhteiskunnassa on monin tavoin muuttunut, sen asema perheenjäsenenä ja ystävänä ei horju sydämeltään hevosihmisen talossa.
Myös hevosten ja muiden kotieläinten jouluateriat mainitaan usein vanhemmissa joulumuisteloissa. Nykytiedon valossa toki ruokinnan muutokset on syytä pitää maltillisina, jottei joulu mene kirjaimellisesti ähkyä potiessa.
Reellä joulukirkkoon ja kilpaa sieltä takaisin
Hevoset valjastettiin, lapset puettiin ja matka joulukirkkoon alkoi varhain aamulla, jopa aamuyön puolella. Tämä kokemus on piirtynyt monen vanhemman ikäpolven edustajan muistiin tärkeänä ja lämpimänä muistona. Onneksi hevosihmiset ovatkin monessa paikkaa säilyttäneet rekiajoperinteen ja aidon (kirkko)reen kyytiin voi päästä tänäkin päivänä, jollei kirkkomatkalle niin muunlaiselle lenkille ainakin. Isovanhempien kertomukset rekiretkistä ovat sekä ajurille että lapsenlapsille mieleistä kuultavaa.
Kotiin päin matkanteko ei sitten monesti enää ollutkaan yhtä leppoisaa. Nopein toisi joulun kotiin.
Kulttuurihistoria tuntee myös näitä ”kilvanajoja” kritisoineita kannanottoja. Paheksuntaa sai osakseen niin nuorison yleisesti ottaen hartaaseen juhlaan sopimaton ilottelu, kilpailujen ulkopuolisille aiheuttama vaara kuin hevosten kohtelukin – ylilyönteihin vaikutti olleen helppo sortua, etenkin jos oli tullut nautittua terästystä ennen kilpailua.
Hevonen korteissa, koristeissa ja leluissa
Kulttuuri- ja tiedeaineistojen hakupalvelu Finna (Finna.fi) löytää kuvahaulla useita sodanaikaisia SA-kuvia sotilaista, jotka puhdetöinään nikkaroivat rintamalla puuhevosia joululahjoiksi. Hevoslelut eri muodoissaan lienevät olleet lahjatoiveiden kärkeä puulelujen aikakaudelta asti – sittemmin kuvioihin ovat tulleet esimerkiksi My Little Ponyt, Schleich-hevoset ja tietysti keppihevoset. Yksi pysyy, ja se on hevosen vetovoima.
Myös joulukorttikuvastossa hevoset, erityisesti reen edessä, ovat olleet suosittuja aiheita jo pitkään. Finnan arkistoihin on kuvattu myös hevosaiheisia joulukuusenkoristeita. Hevonen näyttää suomalaisessa kulttuurissa sopineen kaikkien kuljettajaksi – ihmisen, joulupukin ja enkelinkin.
Tapaninpäivä, hevosten ja hevosmiesten juhla
26.joulukuuta on kristikunnan ensimmäisen marttyyrin eli Pyhän Stefanuksen ja kaikkien marttyytien muistopäivä. Suomessa muistopäivä on yhdistynyt vanhaan kansanomaiseen hevosjuhlaan, ja näin Pyhästä Stefanuksesta on tullut hevosten ja hevosmiesten suojelija. Nimi Stefanus on kansan suussa jo kauan sitten suomalaistunut muun muassa muodoiksi Tahvanus ja Tapani, kertoo Kielikello-lehden kotisivuilla lukijan kysymykseen vastannut nimistönhuoltaja Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten Kielten Keskuksesta.
Hevosihmisten joulunvietossa tapaninpäivä on näkynyt perinteisesti tapaninajeluina, mieluiten hevosella. Tanssit ja juhlat ovat kuuluneet päivän perinteisiin eri muodoissa jo pitkään. Nykypäivänä tällöin usein alkavat myös välipäivien alennusmyynnit, eräänlainen perinne sekin. Tapaninpäivä on entisaikaan ollut myös suosittu hääpäivä. Hämeessä jouluna tai tapaninpäivänä saattaa vierailla myös Jouluvalko – katajakaarista, tyynyistä, laudasta ja tuohesta rakennettu, valkealla kankaalla peitetty hevosnukke, jonka harja ja häntä olivat pellavasta. ”Ratsastajan” jalat olivat oljilla täytetyt housut ja huopikkaat. Valkon mukana kulki usein myös apulainen, joka talutti hevosta hillitäkseen sen liikaa vikurointia. Jouluvalko kulki kylässä talosta taloon kertomassa sanomaa vapahtajan syntymästä.
Viivi Honkimaa
Lähteet ja lisälukemista:
Kulttuurihistorian Seura: Adventtikalenteri 2023 – Hevonen joulunvietossa ja joulumuistoissa 1900-luvun alun Suomessa. Saatavissa: https://kulttuurihistoria.net/2023/12/10/adventtikalenteri-2023-hevonen-joulunvietossa-ja-joulumuistoissa-1900-luvun-alun-suomessa/
Kielikello: Sanojen taustaa: Kuka oli tapaninpäivän Tapani? Saatavissa: https://kielikello.fi/kenen-mukaan-tapaninpaiva-on-nimetty/
Aineeton kulttuuriperintö: Jouluvalko. Saatavissa: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Jouluvalko